Vuolijoen ja Muuruveden jugendkirkot

Kauneuspilkkuja Suomen kirkkokannassa

Vuolijoen ja Muuruveden jugendkirkot ovat kaunis lisä suomalaisten puukirkkojen ja keskiaikaisten kivikirkkojen joukossa.

Kirkkojen bongailu on aina osa omaa matkailuani ja Suomessa se on varsin helppoa, sillä monen kylän keskelle on rakennettu kirkko. Juuri tästä syystä kirkot osuvat usein niin sanotusti matkan varrelle, mutta Vuolijoen ja Muuruveden kirkkojen vuoksi olin valmis hieman pidempään kiertotiehen.

Kirkot edustatavat 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa vaikuttanutta Jugend-tyylisuuntaa, jolle ominaista on sulavuus, epäsymmetrisyys, rikas ornamentiikka ja kasvi- sekä eläinaiheiden tyylittely. Suomessa muita tyylisuuntauksen rakennuksia ovat mm. Tampereen tuomiokirkko, kansallisteatteri Helsingissä ja Imatran valtionhotelli.

Vuolijoen kirkko

Vuolijoen kirkolle (Kivikirkontie 3A, Vuolijoki) saavuimme kellojen soidessa jumalanpalveluksen alun merkiksi. Kirkko kauniissa väreissään on huomiota herättävä suomalaisessa maalaismaisemassa. Upea kuin hukkaan joutunut helmi.

Tämä Kainuun ainoa harmaakivikirkko valmistettiin kivestä Keisarillisen Senaatin päätöksellä. Paikallinen seurakunta nimittäin toivoi, että kylään saataisiin puukirkko. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck (1854–1929). Stenbäck tuli tunnetuksi nimenomaan kirkkojen suunnittelijana. Hänen käsialaansa on kaikkiaan 35 suomalaista kirkkoa, joiden tyyleissä näkyvät uusgotiikka, kansallisromantiikka ja jugend.

Vuolijoen kirkko valmistui vuosina 1905–1906 ja sen tyylissä yhdistyvät kansallisromantiikka ja jugend. Kirkon kivien tiedetään olevan Honkamäestä ja lähipeltojen irtolohkareista hakattuja. Kellotornin kellot ovat puolestaan Saksasta tuodut.

Muuruveden kirkko

Muuruveden kirkko (Kustilankuja 2, Muuruvesi) on valmistunut vuonna 1904. Graniittinen harmaakivikirkko on niin ikään arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema. Puiden keskellä seisova, kauttaaltaan harmaan sävyissä kylpevä kirkko tuntuu huomattavasti raskaammalta rakennukselta kuin Vuolijoen kirkko. Kirkon tyyli tuntuu myös modernimmalta, vaikka on valmistunut hieman Vuolijoen kirkon jälkeen.

Tätäkin kirkkoa saimme ihastella vain ulkopuolelta. Tällä kertaa syynä oli lukossa olevat ovet. Lähteet kuitenkin kertovat, että kirkon sisäpinnoille on maalattu Raamatun lauseita ja alttaritaulun paikalla on krusifiksi.

Mielenkiintoinen kohde lähempään tarkasteluun on kirkon pihalla oleva patsas. Kyseessä on Suomen ensimmäinen sankarimuistomerkki. Teos on vuodelta 1919 ja sen on suunnitellut kuvanveistäjä Eemil Halonen (1875–1950). Nimeltään teos on Kahleet pois. Veistoksen mieshahmo on katkaisemassa kahleitaan päästäkseen vapauteen. Kahleiden katkomista on tulkittu vapautumiseksi maallisesta sortovallasta, mutta myös nousemiseksi sielulliseen henkisyyteen. Halonen onkin todennut, ettei sodan hektisyys kuulu enää osaksi hautaa ja muistomerkkiä. Kaunis ja eteenpäin katsova ajatus.