Kategoria: Kädentaidot

Julkaistu

Kirppisvaatteet käyttökuntoon

kirppisvaatteet käyttökuntoon

Pakasta - pese - korjaa …

Mitä tehdä ihanalle kirpparin vaatelöydölle ensimmäiseksi ennen sen käyttöönottoa? Hoitamalla kirppisvaatteet käyttökuntoon muutaman helpon askeleen avulla pidennät vaatteen käyttöikään ja vältyt ikäviltä yllätyksiltä.

Kierrätettynä ostamiseen liitetään usein uhkakuvia ongelmista, joita tuotteen mukana voi tulla, kuten luteet tai hajut. Riski ei ole olematon, mutta stressiä asiasta ei kannata ottaa niin paljon, että jättäisi kirppistelyn väliin. Kirppisvaatteiden käyttöönotto vaatii lähinnä pientä viitseliäisyyttä ja aikaa, mutta vaikeaa se ei ole. Vaiheittaisen käyttöönoton myötä vaate tulee myös tarkastettua kunnolla ja pienet viat korjattua, joten vaate kestää paremmin siihen kohdistuvaa kulutusta. Vaatteille tarkoitetut ohjeet sopivat yhtä lailla muille tekstiileille.

Pakasta

Pakastaminen on ensimmäinen toimenpide, joka vaatteille kannattaa tehdä. Luteiden tuleminen vaatteiden mukana kirpputorilta kotiin on hyvin epätodennäköistä. Suuremmat riskit liittyvät huonekaluihin. Kuitenkin on hyvä pelata varman päälle. Parhaat keinot ei-toivottujen vieraiden osalta ovat kylmyys ja kuumuus. Luteiden tappaminen vaatii  vähintään 18 astetta pakkasta (-18 celcius) ja vaatteita tulee pitää kylmässä 3 vuorokautta. 

Tee näin!

Laita vaatteet muovipussiin. Sulje pussi kunnolla ja laita pakastimeen 72 tunniksi.

Itse pidän tekstiilejä pakkasessa yleensä jopa 5-7 päivää. Ehkä jonkinlaista “varman päälle pelaamista”. Harvoin kuitenkaan uuden vaatteen päälle pukemisella on niin kova kiire. Lisäksi pyrin erottamaan pakastimesta oman lokeron vaatteita varten. Tämä on tietenkin hankala yhtälö, mikäli pakastin on pieni.

Vinkki! Talvella, jos pakkasta on tarpeeksi, voi vaatteet jättää myös ulos.

Pese

Kuumuus on toinen hyvä keino luteiden torjunnassa. Pesemällä vaatteet 60 asteessa tappaa luteet. Myös kuumaan saunaan tekstiilien vieminen on välillä esillä keinona luteiden torjunnassa. Tämä on kuitenkin hieman hankala metodi, sillä tekstiili pitää saada läpikotaisin kuumaksi. Lisäksi menetelmä voi tulla kalliiksi, jos käytössä on sähkösauna.

Tee näin!

Laita vaatteet pesukoneeseen ja valitse 60 asteen pesuohjelma.

..mutta ole varma, että materiaali kestää sen

On kuitenkin tärkeää huomioida, että kaikki materiaalit eivät kestä lämpöä. Pesu 60-asteisessa vedessä voi sopia hyvin pellavalle ja puuvillalle, mutta villa tai silkki ei sitä kestä. Monien vaatteiden pesuohjeessa pesulämpötilaksi suositellaan 30-40 astetta tai käsinpesua. 

Kirppisvaatteiden kohdalla myös mahdollista, että pesuohje- ja materiaalilaput on leikattu irti, joten varmuutta vaatteen kuumuudenkestosta ei ole. Tästä syystä suosin pakastamista, sillä se soveltuu paremmin kaikille materiaaleille. Pakastamisen jälkeen vaatteet on hyvä joka tapauksessa pestä ennen käyttöön ottamista. 

Viimeisimmät kirppislöytöni ovat olleet viskoosia, silkkiä ja villaa. Toisinaan materiaali on helppoa tunnistaa jopa ilman materiaalitietoja. Toisinaan taas materiaalia on hyvin haastavaa arvioida.


Kuvassa materiaalit

  • vasemmalla ylhäällä viskoosi 100%
  • oikealla ylhäällä silkki 100%
  • vasemmalla alhaalla silkki 100%
  • oikealla alhaalla villa 100%

Hajuista eroon

Lähtökohtaisesti ei välttämättä ole järkevää ostaa kirpputorilta vaatetta, jossa on voimakas haju. Hyvällä tuurilla hajusta voi kuitenkin päästä eroon yllättävän helposti, esimerkiksi pelkällä pesulla, mutta toisinaan pinttynyt haju voi olla tekstiilin pysyvä ominaisuus. 

Tee näin!

Tuuleta vaatetta pihalla tai parvekkeella jopa päiviä.

Talvella tekstiilille voi antaa lumipesuja.

Pakastaminen voi poistaa hajuja.

Tee ruokasoodasta ja vedestä tahna, jota levität haisevaan kohtaan (esim. kainalon alue). Anna tahnan kuivua ja harjaa kuivunut sooda pois.

Omakohtaisesti sitkein hajunpoisto-operaatio tuli vastaan armeijan vanhan sarkatakin kohdalla, joka haisi todella voimakkaasti tupakalle. Pidin takkia talvella pihalla noin viikon verran ja annoin sille lumipesuja. Vähitellen haju mietoni ja tänä päivänä ei tupankanhajua enää haista takista lainkaan.

Korjaa

Vaatteista mahdollisesti löytyvät pienet reiät, purkautuneet saumat tai repeämät on syytä korjata välittömästi, ettei vaurio pääse kasvamaan suuremmaksi. Pieniä vaurioita ei välttämättä aina huomaa ennen ostopäätöstä, joten vaate on hyvä tarkastaa uudemman kerran vielä kotona. 

Korjaamisessa on hyvä käyttää materiaalia, joka vastaa alkuperäistä tekstiiliä. Esimerkiksi villaneule kannattaa korjata villalangalla. Mikäli tämä ei ole mahdollista on syytä valita kestävä materiaali, joka ei kärsi vaatteen tulevista pesulämpötiloista tai muusta huollosta.

Hoida jatkossa materiaalin mukaisesti

Kirppisvaatteet saa käyttökuntoon näillä pienillä toimenpiteillä, ja jatkossa vaatteen oikea hoitaminen takaa pitkän käyttöiän. Pesu materiaalille sopivassa lämpötilassa, linkoaminen ja silittäminen tai niiden välttäminen materiaalista riippuen, tuulettaminen ja korjaaminen.

Pitkää elinkaarta vaatteille ja hyvää kirppisonnea!

Teksti ja kuvat Johanna Nylund 2022
Julkaistu

Gluteeniton sienipiirakka

gluteeniton sienipiirakka

Syksyn makuja!

Valmista sienistä herkullinen gluteeniton sienipiirakka, joka sopii hyvin kuulaan syyspäivän lounaaksi. Käytä voimakkaamman tai miedomman makuisia sieniä oman mieltymyksesi mukaan.

Syksyn on sienten osalta parhaimmillaan. Tänä vuonna sieniä tuntuu olevan runsaasti tarjolla, toisin kuin viime vuonna. Ainakin Turun seudulla viime syksynä tuntui olevan lähes mahdottomuus löytää suurempia määriä sieniä. Nyt alkusyksy tuntuu tarjoavan varsinkin tatteja – ainakin ihmisten somepäivitysten saaliskuvien perusteella – mutta metsässä on myös haperoita ja rouskuja tarjolla, ja suppilovahveroitakin voi jo löytää.

Jos et ole kokonaan omaa sienisaalistasi säilömässä, niin tuoreista sienistä voi valmistaa mitä herkullisimpia ruokia. Sienipiirakka on hyvä ja kohtuullisen nopeasti valmistuva ruoka, joka sopii vaikkapa lounaaksi tai kahvin kanssa nautittavaksi.

Tällä kertaa piirakan sienitäytteeseen valikoitui vahveroita, lähinnä kanttarelleja ja suppilovahveroita. Todennäköisesti myös kosteikkovahveroita. Vahverot ovat suosikki sieniäni, sillä niiden putsaaminen on yleensä nopea prosessi ja niitä on harvemmin joku metsän asukki käynyt syömässä.

Gluteeniton sienipiirakka – ohje

Tällä ohjeella valmistat piirakan, josta tulee noin 4–5 palaa. Vuokana käytin halkaisijaltaan 10 cm irtopohjallista kakkuvuokaa. Ohjeessa käytetään valmiiksi paisettuja sieniä, mikä tarkoittaa tuoreita sieniä, joista on pannulla paistamalla saatu ylimääräinen neste pois.

Taikina
100 g voita
2 dl kaurajauhoja
0,5 dl pofiber
0,5 tl leivinjauhetta
1–2 rkl vettä

Täyte
1 pieni punasipuli
1,5 dl valmiiksi paistettuja sieniä
1 prk kermaviiliä
2 kananmunaa
1 tl perunajauhoja
suolaa
mustapippuria
meiramia
1 dl juustoraastetta

Paistolämpötila ja -aika
200-astetta noin 25 minuuttia

Valmistus

  1. Ota 100 g voita huoneenlämpöön noin 30 min ennen leivonnan aloittamista.
  2. Laita uuni lämpiämään samalla kun aloitat taikinan valmistamisen.
  3. Sekoita kaurajauho, pofiber ja leivinjauhe ensin keskenään ja lisää sitten voin kanssa samaan kulhoon. Nypi voi ja jauhot käsin ja lisää lopuksi vesi taikinan joukkoon. Työstä taikina tasaiseksi massaksi.
  4. Vuoraa vuoka leivinpaperilla tai voitele ja jauhota vuoan sisäpinta. Painele taikina sormin noin 10 cm halkaisijaltaan olevan vuoan pohjalle ja reunoille. Taikinaa on sen verran, että reunaa muodostuu muutaman senttimetri.
  5. Valmista täyte. Aloita pilkkomalla sipuli ja ripottele se sen jälkeen taikinan päälle.
  6. Lisää seuraavaksi kypsennetyt sienet sipulin päälle.
  7. Sekoita kermaviili, kananmunat, perunajauhot ja mausteen keskenään. Vatkaa aineksia sen verran, että perunajauho sekoittuu varmasti tasaisesti kermaviilin joukkoon. Kaada seos piirakan päälle.
  8. Paista piirakkaa 200-asteessa noin 10 minuuttia ja ripottele tämän jälkeen päälle juustoraastetta. Paista piirakkaa vielä 15 minuuttia.

Vinkkejä!

Taikinan voi levittää halutessaan myös hieman suuremmalle piirakkavuoalle, jolloin pohjasta jäävät laidat pois. Mikäli käytät suurempaa vuokaa, niin täytteen joukkoon voi lisätä hieman kermaa ja noin 0,5 tl lisää perunajauhoja, että se varmasti riittää koko piirakalle.

Kaurajauhot ja pofiberin voi korvata 2,5 dl muita jauhoja, kuten vehnäjauhoja tai vehnä- ja ruisjauhojen sekoitusta.

Pofiber on perunasta valmistettava, erinomaisen nesteensitomiskyvyn omaava kuitu. Pofiber antaa leivonnaisille mehevyyttä ja sen pitäisi myös parantaa leivonnaisen säilyvyyttä.

Kuvat ja teksti Johanna Nylund 2021
Julkaistu

Paistoaika ja -lämpötila

paistoaika- ja lämpötila talteen

Olikos se 175- vai 225-astetta ja montako minuuttia?

Oletko sinäkin luovempi ruuanlaittaja, joka ei aina ohjeita kaipaa?  Meneekö homma hankalaksi siinä vaiheessa, kun pitäisi päättää ruuan paistoaika ja -lämpötila? Tästä jutusta löydät paistoajat ja -lämpötilat muutamille perusruuille ja leivonnaisille. Merkkaa jutun osoite suosikkeihin ja tai ota taulukot talteen.

Mökillä aikaa viettäessä hain uunivuokaa ruuanlaiton yhteydessä ja käsiini osui vanha paistoaikaohje. Ja hyvällä hetkellä osuikin, sillä olin juuri valmistamassa jutun kuvassa olevaa mitä kaapista löytyy -piirakkaa. En tiedä mikä taho ohjeen on koostanut tai koska se on mökille tiensä löytänyt, mutta kätevä se on. Siksipä jaan sen tietosisällön nyt teidän kanssanne.

Muistathan kuitenkin, että uunit ovat hieman erilaisia ja paistolämpötilat saattavat vaihdella muutamilla minuuteilla. Tästä syystä on suositeltavaa aina tarkkailla uuniruokien valmistumista, varsinkin paistoajan loppupuolella. Taulukoista löytyvien esimerkkien avulla voit myös arvioida samankaltaisten ruokien ja leivonnaisten paistoaikoja ja -lämpötiloja.

En ole testannut kaikkia paistoaika- ja lämpötilaohjeita, vaan olen kopioinut ne suoraan löytyämästä, arviolta 1980- tai 1990-luvulta peräisin olevasta listauksesta. 

Kiertoilmauuni vai tasalämpöinen uuni?

Ennen kuin alat uunissa ruokia paistamaan, on hyvä varmistua siitä, onko käytössäsi kiertoilmauuni vai tasalämpöinen uuni. Kiertoilmauunin ja tasalämpöisen uunin lämmitysperiaatteet eroavat toisistaan. Tasalämpöinen uunin lämpiää vastuksilla, jotka on sijoitettu uunin ylä- ja alaosaan. Myöhemmin viittaan ohjeessa keskilämpöön, joka tarkoittaa hellan kytkimessä kuvaa, jossa nelikulmion keskellä on tummempi alue.

Kiertoilmauuni puolestaan on tehokkaampi ja nopeasti lämpiävä uuni, jonka puhaltimet kierrättävät ilmaa. Paistaminen useammalla tasolla samanaikaisesti onnistuu kiertoilmauunissa paremmin. Kiertoilmauunia voi käyttää tasalämpöisen uunin lailla, kun kiertoilmatoimintoa ei valita käyttöön. Mikäli kiertoilmatoiminto on käytössä ovat paistolämpötilat matalampia. Aste-erot voivat olla useampia kymmeniä asteita.

Taulukoista löytyy myös kohta uunin taso, jolla viitataan uunista löytyviin uunipellin pidikkeisiin. Yleensä pidikkeitä on neljästä viiteen, riippuen hieman uunin koosta.

  • Ylätaso = ruoka paistetaan uunin yläosassa
  • Keskitaso = ruoka paistetaan uunin korkeuden keskivaiheilla
  • Alataso = ruoka paistetaan sijoittamalla se alimpien pidikkeiden varaan.

Paistoaika ja -lämpötila - Kiertoilmauuni

Kiertoilmauunissa voit valmistaa ruokaa seuraavan taulukon mukaisesti.

Ruoka

Määrä

Lämpötila
(astetta)

Aika (minuuttia)

Uunin taso

Paisti

1 kg

175

120

alataso

Kalan paistaminen

1 kg

175

60

alataso

Pannukakku

1 kpl

225

30

keskitaso

Vuokaruuat

1 kpl

175

60

keskitaso

Lämpimät voileivät

1 pellillinen

225

20

keskitaso

Valmiin ruuan lämmittäminen

1 vuoka

175

20–30

keskitaso

Ruuan lämpimänä pitäminen*

 

75

  

Pakasteiden sulattaminen uunissa

1 vuoka

175

30–50

keskitaso

*Ruuan lämpimänä pitäminen sisältää vain lämpötilan uunille. Mikäli aiot pitää ruokaa pidempään uunissa, kannattaa paistoastia peittää kannella tai foliolla, ettei ruoka kuivahda.

Leivonnaisten paistoajat löytyvät seuraavasta taulukosta. Kaikki paistetaan uunin keskitasossa. Mikäli paistat useamman pellillisen käytä uunin kannattamia 1 ja 3, ja lisätä  paistoaikaan noin 5-15 minuuttia. 

Leivonnainen

Määrä

Lämpötila
(astetta)

Aika (minuuttia)

Kuivakakku

1 kpl

175

50–60

Karjalanpiirakat

1 pellillinen

225

25–30

Kääretortun pohja

1 kpl

200–225

15

Marengit

1 pellillinen

100

60–120

Pikkuleivät

1 pellillinen

175

15

Sämpylät

1 pellillinen

200

15–20

Sokerikakkupohja

1 kpl

175

40

Tuulihatut

1 pellillinen

200

30–35

Pullapitko/pullat

1 pellillinen

200

20–25

Mikäli aiot paistaa useamman pellillisen kerralla sijoita paistettavat tuotteet uunin ylä- ja alaosaan ja jätä keskiosa uunista tyhjäksi.

Paistoaika ja -lämpötila - Tasalämpöinen uuni

Ruuanlaitto onnistuu seuraavan taulukon kanssa. Tasalämpöisessä uunissa on vastusten mukaisesti erilaiset lämmitysmahdollisuudet. Paistaminen tapahtuu keskilämmöllä.

Taulukossa olevalla alustalla viitataan uunin mukana tuleviin paistotasoihin, jotka ovat matala leivinpelti (matalareunainen pelti), uunipannu (korkeareunainen pelti) ja ritilä.

Ruoka

Alusta

Lämpötila
(astetta)

Aika (minuuttia)

Uunin taso

Kala

uunipannu

225-250

30-60

keskitaso

Paistin ruskistus

uunipannu ja ritilä

250-300

 

alataso

Paisti lämpömittarin kanssa, n. 1 kg

uunipannu ja ritilä

125-175

150-180

alataso

Pannukakku

uunipannu

225-250

25-30

keskitaso

Vuokaruoka

ritilä

200-225

30-120

alataso

Pakasteiden sulatus: pullat

uunipannu

200

5-10

alataso

Pakasteiden sulatus: vuoka

ritilä

150

60-180

alataso

Seuraavien leivonnaisten paistaminen tapahtuu tasalämpöisessä uunissa uunin keskilämmöllä.

Leivonnainen

Alusta

Lämpötila
(astetta)

Aika (minuuttia)

Uunin taso

Kuivakakku

ritilä

175–200

45–60

alataso

Karjalanpiirakat

leivinpelti

275–300

10–15

keskitaso

Kääretorttupohja

uunipannu

175–200

15–20

keskitaso

Marengit

leivinpelti

75–100

10–15

keskitaso

Pikkuleivät

leivinpelti

200–250

5–10

keskitaso

Sokerikakkupohja

ritilä

175–200

40–50

alataso

Sämpylät

leivinpelti

225–250

8–10

keskitaso

Tuulihatut

leivinpelti

200

25–30

keskitaso

Pullapitko

leivinpelti

175–200

18–23

keskitaso

Pullat

leivinpelti

225–250

6–10

keskitaso

Teksti ja kuvat Johanna Nylund 2021.
Lähteet/lue lisää: Kotiliesi
Julkaistu

Virkkaa kesäkassi!

virkkaa kesakassi

Helppo reppu tai kassi virkkaamalla

Virkkaa kesäkassi täydentämään oma kesätyylisi. Kätevässä kassissa kulkevat mukana kaikki kesäpäivän tarpeelliset tavarat.

Virkkaamalla syntyy helposti kesäinen reppu tai kassi. Itse olen valmistanut nämä harjoitellessani virkkaamista, joka on minulle hieman vieraampi tekniikka. Kassin hyvä puoli virkkausharjoitukseen on se, että ei ainakaan tarvitse tehdä kahta samanlaista. Lankana olen käyttänyt kalastajanlankaa, joka on 100% puuvillaa.

Virkkaa kesäkassi! - ohjeet

Helppo reppu

Reppu on valmisteltu virkkaamalla usea kerros ketjusilmukoita. Valmiin virkatun työn pinta-ala on 84 x 32 cm. Lisäksi tarvitaan isosilmäinen neula ja noin 2 x 1,7 metriä nyöriä olkahihnoihin. Samalla mallilla repun voi valmistaa myös käyttämällä valmista kangasta, jos virkkaaminen ei innosta.

Työvaiheet

  1. Virkkaa kerroksittain ketjusilmukoita (tai maun mukaan pylväitä) noin 84 cm x 32 cm kokoinen suorakaiteen muotoinen pala.
  2. Ompele suorakaiteen päihin noin 2 cm leveät käänteet, jotka jäävät päistä auki. Käänteiden saumat jäävät valmiin työn sisäpuolelle.
  3. Taita virkattu kangas kaksinkerroin nurjapuoli ulospäin. Käänteet tulevat vastakkain ja repun suuaukko muodostuu niiden väliin.
  4. Ompele sivusaumat käsin käyttäen isosilmäista neulaa.
    • Ompele saumat yhteen siten, että kun käännät repun oikein päin, jäävät käänteiden päädyt aukinaisiksi. Näin olkahihna pääsee kulkemaan käänteiden läpi.
    • Jätä lisäksi sivusauman alareunasta pieni pätkä ompelematta. Tästä aukosta pujotetaan olkahihnan päät repun sisäpuolelle.
  5. Käännä muodotunut pussi nyt oikein päin ja pujota olkahihnat paikoilleen.
    • Pujota olkahihna yläreunan käänteen läpi ensin yhdeltä puolelta ja tämän jälkeen takaisin päin vastakkaiselta puolelta suuaukkoa.
    • Pujota tämän jälkeen hihnan vapaana olevat päät alareunaan jätetystä aukosta repun sisäpuolelle.
    • Ompele aukko kiinni ja varmista, että olkahihnan päät pysyvät paikoillaan. Toista sama toisella olkahihnalla.

Boheemi kesäkassi

Tälle sattumanvaraiselle kesäkassille minulla ei ole antaa tarkkaa ohjetta, sillä se on valmistunut kokeilemalla työn edetessä. Koko kassi lähti liikkeelle siitä, että kokeilin ympyrän virkkaamista. Ohjeena käytin Drops Designin videota. Ympyrän ollessa halkaisijaltaan noin 20 cm päätin kokeilla, josko työ kehittyisi ympyrästä kassiksi.

Lopputuloksen muotoutuminen työn edetessä on minulle melko tyypillinen tapa työskennellä, mutta käytän yleensä lähtökohtana kuitenkin jonkinlaisia ohjeita suuntaa antamaan. Tämä kassi on kuitenkin ympärän virkkaamisen ohjetta lukuun ottamatta täysin ”fiilispohjalta” valmistunut. Lähdin kokeilemaan ketju- ja pylvässilmukoin erilaisia tekstuureja ja vähitellen kassi löysi muotonsa.

Työvaiheet

  1. Virkkaa halkaisijaltaan noin 20 cm ympyrä. Työstä kassia tämän jälkeen putkena pohjasta ylöspäin. Kassi muodostuu näin kokonaan yhdestä palasta.
  2. Kun kassi on tarpeeksi korkea viimeistele suuaukko. Virkkaa muutama kerros ketjusilmukoita antamaan ryhtiä kassin suuaukolle.
  3. Kassin kahvojen virkkaaminen.
    • Itse virkkasin ensin olkahihnan pituuden verran ketjulimukoita ja yhdistin ketjun pään kassin suuaukon vastapuolelle. Tämän jälkeen palasin pylväitä tehden olkahihnan alkupäähän ja hihnan kolmas kerros oli ketjusilmukoita, joita tehdessä päädyin uudelleen suuaukon toiselle puolelle hihnan kiinnityskohtaan. Olkahihna muodostuu näin ketjusilmukoista, joiden välillä kulkee kerros pylvässilmukoita.
    • Toisen olkahihnan aloitin virkkaamalla ketjusilmukoita suuaukon reunan myötäisesti, kunnes katsoin olevani sopivassa kohdassa työtä toisen kantohihnan paikaksi. Toistin ketju- ja pylvässilmukat samalla tavalla kuin ensimmäisessä hihnassa.
virkkaa kesakassi
virkkaa kesakassi

Virkkaa kesäkassi - projekti sopii aloittelijoille

Suosittelen rohkeasti kokeilemaan tämän tyyppistä projektia, vaikka ohjeet ovatkin ehkä hieman laveat. Olit sitten aloittelija tai jo hieman taitavampi virkkaaja, on tällainen vapaamuotoisempi luova työ hauska toteuttaa. Lisäksi meidän aloittelijoiden on hyvä muistaa, että virkattua työtä on helppo purkaa, jos tilanne alkaa näyttää siltä, että työ kehittyy väärään suuntaan.

Sekä reppu että boheemi kesäkassi ovat molemmat helppoja toteuttaa. Repussa tärkeintä on pitää huolta siitä, että työ pysyy virkkausvaiheessa päistä tasaisena ja suorakaiteen muotoisena. Kesäkassin kohdalla on huolehdittava puolestaan siitä, että kassi ei laajene tai kapene liikaa siinä vaiheessa, kun pyöreän pohjan jälkeen lähdetään työstämään kassin reunoja ja lopuksi suuaukkoa olkahihnoineen.

Julkaistu

Raparperijuoma

raparperijuoma

Ihanan värinen kesäjuoma!

Valmista herkullisen värinen ja makuinen raparperijuoma helposti ja nopeasti muutamasta raaka-aineesta.

Riittoisan raparperin satokausi on parhaimmillaan. Raparperista on moneksi, mutta jos piirakat ja kiisselit eivät tällä kertaa innosta, voit kokeilla vaihteeksi valmistaa raparperista juotavaa. Raparperijuoma on oivallinen kesäkuumalla kaupan limujen sijaan. Värinsä puolesta juoma sopii kivasti juhlien väripilkuksi, mutta yhtä lailla se toimii myös aivan ihana janojuoma retkillä.

Raparperijuoma - ohje

Mehu valmistuu vähällä vaivalla, eikä vaadi suurta keittiövälinevarustelua. Tarvitset vain kattilan, reikäkauhan tai siivilän ja tyhjiä pulloja mehua varten. Ohjeella valmistat kaksi litraa herkullista raparperijuomaa.

Ainekset

2 litraa vettä
2 litraa raparperinpaloja
1 dl sokeria
0,5 dl hunajaa

Valmistus

Pilko raparperit noin 1 cm:n paloiksi.

Lisää kattilaan vesi ja raparperinpalat. Kiehauta noin 5 minuuttia ja anna tämän jälkeen seistä maustumassa noin 60 minuuttia.

Poista raparperinpalat reikäkauhalla. Voit myös siivilöidä mehun toiseen astiaan tai, mikäli siiviläsi on tarpeeksi pieni, kauhoa siivilällä raparperin palat mehusta pois.

Lisää sokeri ja hunaja juoman joukkoon. Anna makeutusainesten sulaa kunnolla nesteeseen. Pullota lopuksi jäähtynyt juoma.

Raparperijuoma säilyy noin viisi päivää jääkaapissa.

Nauti raparperijuoma kylmänä!

Vinkki! Hapan raparperi sopii hyvin myös viilipiirakan täytteeksi. Simppeli viilipiirakka on yksi suosikkiresepteistäni.

Hyvä tietää!

  • Keittäminen tuhoaa C-vitamiinia, joten juomaa ei kannata turhaan kiehuttaa pitkiä aikoja.
  • Raparperit voi mehustaa myös mehumaijalla, jolloin C-vitamiini säilyy paremmin.
  • Jos haluat raparperijuomasta vegaanisen, korvaa hunaja noin 0,8 dl:lla sokeria.

Kruunaa juomalla vaikkapa lettukestit. Nauti raparperijuoma kylmänä!

Teksti Johanna Nylund 2021
Kuva Johanna Nylund 2020
Julkaistu

Tuolin tyynyjen verhoilu

Tuolin tyynyjen verhoilu

Ennen kuin hankit uutta..

Tuolin tyynyjen verhoilu on hyvä keino päivittää kalusteen ilmettä sen sijaan, että hankkisi kokonaan uuden. Verhoilussa voi olla myös luova ja piilottaa esimerkiksi makuupussin osaksi sisustusta, kuten itse tein.

Olin jo pidempään ollut kyllästynyt lukunurkkaukseni olevan tuolin ilmeeseen. Valkoiset istuintyynyt, riikinkukkokuvioinen selkänoja ja selän tukena toimiva musta makuupussi eivät sointuneet yhteen millään tavalla. Levoton värisekamelska oli suorastaan silmiä ärsyttävä.

Sen sijaan, että olisin tässä vaiheessa hankkinut kokonaan uuden tuolin lukunurkkaukseeni, mitä kyllä harkitsin, päätin kokeilla, onnistuisiko tuolin tyynyjen verhoilu. Aikanaan olen vuoden ajan opiskellut verhoilua ja tiesin, ettei tämä olisi mahdoton projekti. Enemmän kyse oli siitä, olisiko ompelukoneeni ja saumuri tarpeeksi hyvää tekoa ompelemaan paksumpaa sisustuskangasta. Ja toisaalta siitä, että opinnoistani on jo reippaasti yli 10 vuotta. Mahtaisinko enää osata..?

Kaavoilla ja ilman

Käyttämäni kankaan olen perinyt äidiltäni ja olin jo pidempään miettinyt mihin projektiin tämä melko pieni pala sisustuskangasta riittäisi. Mittailin lattialla tyynyjen kanssa mahtaisiko kangasta olla tarpeeksi istuin- ja selkänojatyynyjen sekä makuupussin uudelleen päällystämiseen. Lopputulos oli kohtuullisen vahva kyllä, joten ei muuta kuin tuumasta toimeen.

–mittailin tyynyn kanssa suoraan kankaan päällä sopivan kokoiset palat.

Kaavoja en tehnyt erikseen istuin- ja selkänojatyynyjä varten, vaan mittailin tyynyn kanssa suoraan kankaan päällä sopivan kokoiset palat. Sekä istuinosaa että selkänojaa varten leikkasin suorakaiteen malliset kappaleen, joiden sivuille jätin saumavarat. Koska näihin tyynynpäällisiin ei tullut vetoketjuja jätin käännösvaraa enemmän kankaaseen pituussuunnassa. Ideana on siis se, että istuintyynyn ja selkänojan kääntöpuolella kangas menee jonkin matkaa päällekkäin, eikä sisällä oleva tyyny pääse ”irvistämään” näkyville saumasta.

Selkänojan tyynynpäällisen teko oli helppoa, sillä tyyny on neliön mallinen. Istuinosan tyynyssä sen sijaan kaikki kulmat ovat pyöristettyjä. Uuden päällysteen kohdalla päädyin ratkaisuun, jossa ompelemalla pyöristin tyynyn selkänojaan päin tulevan reunan kulmat. Näissä tyynynkulmissa pyöristys on selkeästi voimakkaampi, kuin etureunan kulmissa. Tuolin etuosaan jäävät kulmat jätin kuitenkin tarkoituksella pyöristämättä. Pyöristämisen sijasta käänsin ylijäävän nurkkakankaan tyynyn suunteisesti ja ompelin päälle napin koristeeksi.

Tyynyn takapuolella kangas menee reilusti päällekkäin.
Perintönapit koristavat istuintyynyn etukulmia.

Mikä se ympyrän kaava olikaan..?

Makuupussin päällystäminen oli sitten hieman vaativampi projekti pussi muodon ja päälliseen tulevan vetoketjun vuoksi. Ensin ajattelin toteuttaa päistä kiristettävän suoran putken päälliseksi, mutta lopulta päädyin pussin sivulle pitkittäin tulevaan vetoketjuun ja erillisiin pyöreisiin päätypaloihin.

Päällisen pyöreitä päätyjä varten piti mieleen palauttaa matematiikkaa lukioajoilta, eli käytännössä Googlettaa ohje ympyrän laskemiseksi. Kun oikea kaava oli löytynyt, ilokseni ja yllätyksekseni sain huomata, että olin säästänyt lukioajoilta harpin, joten ympyrän piirtäminen paperille onnistui helposti.

Mikäli kotoa ei löydy harppia ei sen hankkiminen ole välttämätöntä. Ympyrän piirtää myös nuppineulan, langan ja kynän yhdistelmällä, jossa langan mitaksi tulee ympyrän säteen mitta. Nuppineula asetetaan ympyrän keskipisteeseen. Seuraavaksi lanka sidotaan kiinni nuppuneulaan ja toisesta päästä kiinni kynään. Kun nuppineulan ja kynän välissä olevan langan mitta on suoristettuna ympyrän säde, saa oikean kokoisen ympyrän piirrettyä kuljettamalla kynä 360 astetta nuppineulan ympäri. Nuppineulan, ympyrän keskipisteenä, pitää pysyä paikallaan, että ympyrän piirtäminen onnistuu.

Harpille tuli käyttöä 20 vuoden jälkeen.
Putken mallinen tyyny on haastava vaan ei mahdoton projekti.

Oliko tuolin tyynyjen verhoilu vaivan arvoista?

Lyhyesti: Kyllä. Lopputuloksesta tuli parempi kuin odotin. Verhoilemista en ole tehnyt moneen vuoteen ja olikin hauskaa palautella mieleen toimintatapoja projektin edetessä. Nyt tyynyjen ilme on yhtenäinen ja kukapa edes osaisi arvata, että putkityyny on oikeasti makuupussi. Makuupussi, joka toisinaan toimittaa myös makuupussin virkaa. Pienessä asunnossa, jossa säilytystilaa on rajallisesti, on tämän kaltaisten ideoiden hyödyntäminen kannattavaa.

Varsinkin tavallisten koristetyynyjen päällisten ompeleminen on sen verran helppoa, että se luonnistuu liki jokaiselta. Siksi ennen uuden hankkimista kannattaa aina miettiä vaihtoehtona sitä, että päivittää ensin jo olemassa olevaa.

Oletko sinä uuden hankkimisen sijaan päivittänyt huonekalujen ilmettä? Kommentoi alle!

Teksti ja kuvat Johanna Nylund 2020
Julkaistu

Vuohenputkipesto

vuohenputkipesto

Villiyrttiherkkuja!

Vuohenputki (Aegopodium podagraria) on helppo oppia tunnistamaan ja kasviin törmään usein puutarhoissa ja pihoilla. Rikkaruohona kasviin ei kannata suhtautua, vaan ottaa se hyötykäyttöön. Esimerkiksi herkullinen vuohenputkipesto valmistuu pienellä vaivalla ja sopii hyvin levitteeksi leivän päälle.

Alunperin vuohenputkea on tavattu Suomessa enemmän rannikolta, mutta nykyisin kasviin törmää usein pihamailla ja esimerkiksi vanhat puutarhatontit ovat otollisia paikkoja etsiä vuohenputkea kerättäväksi. Vuohenputki sopii syötäväksi, vaikka se ei kovinkaan monelle eläimelle tai tuholaiselle kelpaakaan. Maultaan parhaita ovat kevään ensimmäiset nuoret versot.

Vuohenputken käyttö ravintona on lisääntynyt viime vuosina. Jopa siinä määrin, että kasviin voi törmätä kauppatavarana marketeissa. Evira määrittää vuohenputken ei uuselintarvikkeeksi, eli kasviksi, jota tiedetään käytetyn elintarvikkeena EU:n alueella merkittävissä määrin ennen vuotta 1997. Kasvin käyttö on sallittua kaikissa elintarvikkeissa.

Villiyrttien keräämisessä on hyvä pitää mielessä muutama perusasia.

    • Kerää vain kasveja, jotka tunnistat.
    • Älä kerää kasveja esimerkiksi ruuhkaisten ajoteiden vierestä, vaan valitse keruupaikaksi puhtaan oloinen ympäristö.
    • Villiyrttien kerääminen kuuluu jokamiehenoikeuksiin.

Tunnista vuohenputki

Itse en ole kasvi-/villiyrttiasiantuntija ja suosittelenkin kasvien tunnistamisessa käyttämään apuna luotettavia ammattilaisten tuottamia lähteitä. Parhaiten tunnistaminen onnistuu, kun apuna on useampia kuvalähteitä sekä kirjallisia kuvauksia kasvin rakenteesta ja erityispiirteistä. 

Vuohenputken tunnistamisessa nyrkkisääntönä voi pitää lukua kolme. Nuori vuohenputki jakautuu kolmeen osaan ja jokaisessa osassa, eli lehdykässä, on kolme lehteä. Lehdyköissä lehtien määrä voi vaihdella kahdesta kolmeen, kuten alla olevasta kuvasta näkyy hyvin. Mikäli kasvi on jo kukintovaiheessa, ovat sen kukat valkoisia tai vihreänvalkoisia.

Kasvia kerätessä kannattaa katsella myös viereisiä kasveja ja sitä näyttävätkö ne vuohenputkilta. Vuohenputki ei kasva yksinään, vaan esiintyy yleisesti ottaen aika runsaana kasvupaikallaan. Kasvi viihtyy pihojen ja puutarhatonttien lisäksi purojen varsilla, joutomailla ja laitumilla.

Nuori ja vasta avautumassa oleva lehti.
Tässä päätölehdykässä on kolme lehteä ja muissa osissa kaksi lehteä.
Vuohenputkea kasvaa yleensä runsaasti samalla paikalla.

Vuohenputkesta hyödynnetään kasvin maanpäälliset osat. Kasvi sisältää paljon c-vitamiinia ja rautaa. Vuohenputkea käytetäänkin usein pinaatin tavoin. Kansanlääketieteessä vuohenputkea on käytetty kihtilääkkeenä (hauteena) ja rauhoittavana rohtona.

Itselläni on kokemusta vuohenputkipeston lisäksi vuohenputken hyödyntämisestä ainakin piirakantäytteenä ja kuivattuna siemennäkkärissä.

Vuohenputkipesto - ohje

Vuohenputkipestoa tulee tällä ohjeella noin pari desilitraa.

Ainekset

8 dl vuohenputken nuoria lehtiä
1 dl oliiviöljyä
0,5 dl mantelirouhetta
50 g juustoraastetta (Emmental)
1-2 valkosipulinkynttä
suolaa ja pippuria

Valmistus

Huuhtele vuohenputket ja valuta ylimääräinen vesi pois. Itse jätän huuhdellut lehdet siivilään kuivamaan ja valmistan peston vasta, kun suurin osa vedestä on valunut pois. Salaattilingolla huuhdeltujen lehtien kuivumista voi edesauttaa.

Laita vuohenputket korkeareunaiseen astiaan ja lisää muut ainekset joukkoon.

Soseuta ainekset sauvasekoittimella tasaiseksi massaksi.

Säilytä vuohenputkipestoa jääkaapissa.

Teksti ja kuvat Johanna Nylund 2021
Lähteet/lue lisää: Luontoportti; Evira; Suomen Luonto
Julkaistu

Gluteenittomat porkkanamuffinit

gluteenittomat porkkanamuffinit

Makeutta porkkanasta!

Nämä gluteenittomat porkkanamuffinit sopivat vaivattomuudesta pitävälle leipurille. Muffinit valmistuvat alle tunnissa ja ovat rakenteeltaan herkullisen kosteita.

Gluteenittomat porkkanamuffinit eivät ole supermakeita, mutta selkeästi kuitenkin herkun puolelle nämä laskisin. Porkkanaa oli liki puolet taikinasta, joten osa muffinien makeudesta tulee suoraan porkkanoista.

Resepti on muokattu amerikkalaisen Gluten free follow me -sivuston reseptistä. Omassa versiossani otin vapauksia muuttaa hieman mittasuhteita ja ainesosia. Alkuperäisessä reseptissä muffinit kuorrutetaan porkkanakakun tyyliin, mutta itse olin tyytyväinen muffineiden makuun ja makeuteen ilman kuorrukettakin.

Gluteenittomat porkkanamuffinit - ohje

Taikina valmistuu noin vartissa ja se riittää 12 muffiniin.

Ainekset

5 dl porkkanaraastetta
1,5 dl öljyä
1-1,5 dl kookossokeria
2 kananmunaa
1 dl pofiberia
1 dl kookosjauhoja
0,5 dl kauraleseitä
1 tl ruokasoodaa
1 tl leivinjauhetta
¼ tl suolaa
1 tl kanelia
½ tl muskottipähkinää

Valmistus

Kuori ja raasta porkkanat. 5 desilitraa porkkanaraastetta vaatii noin 3-4 keskikokoista porkkanaa.

Sekoita öljy, kookossokeri ja kananmunat keskenään.

Sekoita kookosjauho, pofiber, kauraleseet, ruokasooda, leivinjauhe ja mausteet yhteen toisessa kulhossa.

Yhdistä seuraavaksi kuivien ainesten seos öljy-sokeri-kananmunaseokseen.

Lisää lopuksi porkkanaraaste taikinaan. Älä sekoita taikinaa tässä vaiheessa enää liikaa, vaan vain sen verran, että porkkana sekoittuu tasaisesti taikinan joukkoon.

Jaa taikina muffinivuokiin. Paista 180-asteessa uunin keskitasossa noin 20 minuuttia.

Vinkkejä

Nämä muutokset vaikuttavat toki muffinien makuun, mutta..

Alkuperäisen reseptin mukaisesti pofiber, kookosjauhot ja kauraleseet voit korvata 2,5 desilitralla gluteenittomia jauhoja (all purpose).

Kookossokerin voit korvata tavallisella sokerilla.

Teksti ja kuvat Johanna Nylund 2021
Julkaistu

Pitsineulospaita lyhyillä hihoilla

Pitsineulospaita lyhyillä hihoilla

Merinovillaneule kevääseen!

Suomessa villaa voi hyvin käyttää ympäri vuoden, kuumimpia hellejaksoja lukuunottamatta. Pitsineulospaita lyhyillä hihoilla on hieman keveämpi vaihtoehto perinteisestä villapaidasta ja sopii siksi hyvin keväisiin ilmoihin.

Tämä pitsineule on ottanut aikansa valmistua ja  projektia voi hyvin kuvata sanoilla ”hiiri kun kissalle liiviä ompeli”. Valmista kuitenkin tuli. Pitsineule sopii hyvin keväisiin päiviin, viileämpiin kesäiltoihin ja alkusyksyyn. Lyhyet hihat tekevät paidan ilmeestä kevyen ja vintage-henkisen.

pitsineule lyhyillä hihoilla

Ikuisuusprojekti

Tämä paita on yksi niin sanottuja ikuisuusprojekteja. Alun perin ostin paidassa käyttämäni värjäämättömän merinovillalangan sillä ajatuksella, että värjään langat itse. Värjäämiseen asti en kuitenkaan koskaan päässyt, sillä viilenevien säiden myötä iski tarve neuloa, ennen ehdin lankojen värjäämiseen kunnolla perehtyä.

Kertaalleen syksyllä neuloin langat kaarroketta vaille valmiiksi paidaksi, mutta olin kuitenkin jollain tapaa tyytymätön aikaansaannokseeni. Tässä vaiheessa totesin, että haluankin tehdä toisenlaisen paidan näistä langoista. Eipä sitten muuta kuin purkamaa ja paluu lähtöruutuun. Kuvassa vielä purkamattomat hihat ensimmäisestä yrityksestä.

Toisinaan onkin hyvä vetää henkeä hieman, kun jonkun käsityön tekeminen tuntuu hankalalta ja turhauttavalta. Kenties myöhemmin turhautumista pintaan nostanutta projektia on helpompi edistää uusin ajatuksin tai sitten materiaalit voi käyttää kokonaan uuteen ideaan.

Sinänsä neulonta on hyvin armolista materiaaleja kohtaan, sillä purkaminen on kohtuullisen helppoa ja nopeaa. Toki langan laadusta riippuen.

Ohje

Ohjetta koko paidan valmistamiselle minulla ei ole antaa, sillä paita ”muotoutui tehdessä”. Osaltaan tämä myös hidasti paidan valmistumista, sillä välillä jäin jumiin pohtiessani ratkaisua esimerkiksi kaula-aukon ja hihojen kohdalla. Kuvion mallin on Madeline Westonin ja Rita Taylorin Vintageneuleet (2012, suom. Tuija Sulisalo 2014) kirjasta. Kirjan ohjeilla olen neulonut myös toisen pitsineulospaidan.

Lankana käytin värjäämätöntä merinovillaa. Josta 80 % on hienoa merinovillaa ja 20 % alpakkaa. 100 g vastaa noin 200 metriä. Puikkoina käytin joustinneuleessa puikkoja 2,5 ja pitsikuviossa puikkoja 3,5. Kaula-aukon joustinneuleen tein pyöröpuikoilla 2,5. Paida lopullinen langanmenekki on 420 g ja paidan koko on väliltä M ja L.

Kuvio löytyy Vintageneuleet-kirjasta Shirley pitsitopin ohjeesta. Kirjassa mallikerrat ovat auki kirjoitettua tekstiä, eikä niitä kuvata lainkaan kuvana, mikä voi hankaloittaa hieman kuvion hahmottamista. Siksipä päätin avata mallikerran tähän juttuun kuvallisessa muodossa.

Mallikerta on 20 riviä korkea ja kuviossa se näkyy lihavoituna. Huomioi, että jokainen pariton kerros alkaa aina oikealla silmukalla (x, ei lihavoitu) ja kerroksen lopuksi tulee viimeinen silmukka neuloa oikein (ei näy mallikerrassa). Näin rivi alkaa ja loppuu oikeaan silmukkaan. Tämä helpottaa esimerkiksi silloin, kun mallikerta alkaa langankierrolla.

Parilliset kerrokset, joita ei ole kuvattu mallikerran kuvassa, neulotaan aina kokonaan nurjilla silmukoilla.

Tulkinta
Pariton kerros 1 oikealta vasemmalle:
1 s oikein, *langankierto, ylivetokavennus, 7 s oikein, 2 s oikein yhteen, langankierto, 1 s oikein*.

*-* (sarakkeet 2-13) on aina kerroksella toistettava osuus, eli kuvassa merkitty ensimmäinen silmukka oikein ei kuulu osaksi varsinaista kuviota. Eli esimerkkinä: Kuvio toistuu 10 kertaa, kun silmukoita on 122. Tässä huomioituna myös kerroksen alussa ja lopussa oleva oikea silmukka. Hieman haastavammaksi kuvioiden neulonta muodostuu, kun neuloksen malli vaatii kavennuksia tai levennyksiä.

Hihojen malli on itse suunnittelemani ja muokkaantui neuloessa. Pitsineuleeseen pyöriön kavennusten tekeminen on minusta hankalaa ja muutaman kerran jouduin myös purkamaan hihoja, sillä kuvio oli muodostunut virheelliseksi.

Hihoista tuli lisäksi pyöriön osalta hieman liian pitkät, joten hihan saumaan jäi nyt noin 1 cm:n verran ylimääräistä neulosta. Harkinnassa onkin, uskaltaisinko saumurilla  ommella saumat uusiksi ja samalla poistaa ylimääräisen osan neulosta.

Kaiken kaikkiaan sain kuitenkin projektin lopulta valmiiksi ja ihan hauska tästä vyötärömittaisesta neuleesta tuli. Pitsineulospaita lyhyillä hihoilla toimisi ehkä vielä paremmin, jos lanka olisi hieman ohuempaa. Suosittelenkin valitsemaan kevätneuleen materiaaliksi ohuen ja sileän langan, jotta lopputulos pysyy tarpeeksi keveänä.

Teksti Johanna Nylund 2021
Kuvat Johanna Nylund 2020 ja 2021
Lähteet: Madeline Weston & Rita Taylor Vintageneuleet, 2012, suom. Tuija Sulisalo 2014
Julkaistu

Avokado-suklaamousse marjoilla

avokado-suklaamousse marjoilla

Täyteläinen hunajalla makeutettu herkku

Avokado-suklaamousse marjoilla sopii ehkä paremmin tummasta suklaasta pitävien makunystyröille. Lisäämällä hieman sokeria tai valitsemalla joukkoon makeita marjoja, kuten mansikoita, saat lopputuloksesta sokerihampaan kolotukselle sopivamman.

Tämä makeahko herkku syntyy nopeasti sauvasekoittimen avulla ja on heti valmis nautittavaksi. Alun perin olen tämän reseptin löytänyt Soppa365-sivustolta. Sivustolla ohjeeseen liittyvistä kommenteista suurin osa kommenteista kohdistui nimenomaan siihen, ettei mousse ole tarpeeksi makea. Itsekin olen sitä mieltä, että enemmän kuin makea, on mousse kaakaoinen ja tuhti.

Moussen rakenne on kuitenkin todella ihanan herkullinen, eikä avokadoa maista lopullisesta tuotteesta. Huomaa kuitenkin, että avokado alkaa tummua kohtuullisen nopeasti, joten myös mousse tummuu säilytyksessä, vaikka maku onkin yhtä hyvä myös seuraavana päivänä.

Avokado-suklaamousse marjoilla - ohje

Ainekset

2 keskikokoista kypsää avokadoa
1 dl sokeritonta kaakaojauhetta
1 dl kookosmaitoa
1 tl vanijasokeria
2 rkl hunajaa
ripaus suolaa
1-2 dl marjoja

Valmistus

Pilko kuoritut avokadot kapeahkoon ja korkeareunaiseen kulhoon.

Lisää loput ainekset avokadopalojen joukkoon ja soseuta sauvasekoittimella.

Sekoita viimeiseksi joukkoon marjat.

Annostele mousse jälkiruokakulhoihin.

Vinkkejä

Makeutta saat lisää, valitsemalla marjoiksi mahdollisimman makeita marjoja, kuten mansikoita.

Hunajan voit korvata sokerilla, mikäli haluat tehdä avokadomoussesta vegaanisen. Koska hunaja on sokeria makeampaa maultaan käytetään sitä yleensä noin 75 % sokerin määrästä, eli 1 dl sokeria = 3/4 dl hunajaa.

Soppa365-sivuston reseptissä on käytetty kookosmaidon sijaan kauramaitoa, joka on hieman kevyempi vaihtoehto kookosmaidolle.

Mousse voisi sopia hyvin myös täytteeksi kakkuun tai kuorrutteeksti esimerkiksi näille vähäsokerisille gluteenittomille muffineille.

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial