Villiyrttiherkkuja!
Vuohenputki (Aegopodium podagraria) on helppo oppia tunnistamaan ja kasviin törmään usein puutarhoissa ja pihoilla. Rikkaruohona kasviin ei kannata suhtautua, vaan ottaa se hyötykäyttöön. Esimerkiksi herkullinen vuohenputkipesto valmistuu pienellä vaivalla ja sopii hyvin levitteeksi leivän päälle.
Alunperin vuohenputkea on tavattu Suomessa enemmän rannikolta, mutta nykyisin kasviin törmää usein pihamailla ja esimerkiksi vanhat puutarhatontit ovat otollisia paikkoja etsiä vuohenputkea kerättäväksi. Vuohenputki sopii syötäväksi, vaikka se ei kovinkaan monelle eläimelle tai tuholaiselle kelpaakaan. Maultaan parhaita ovat kevään ensimmäiset nuoret versot.
Vuohenputken käyttö ravintona on lisääntynyt viime vuosina. Jopa siinä määrin, että kasviin voi törmätä kauppatavarana marketeissa. Evira määrittää vuohenputken ei uuselintarvikkeeksi, eli kasviksi, jota tiedetään käytetyn elintarvikkeena EU:n alueella merkittävissä määrin ennen vuotta 1997. Kasvin käyttö on sallittua kaikissa elintarvikkeissa.
Villiyrttien keräämisessä on hyvä pitää mielessä muutama perusasia.
- Kerää vain kasveja, jotka tunnistat.
- Älä kerää kasveja esimerkiksi ruuhkaisten ajoteiden vierestä, vaan valitse keruupaikaksi puhtaan oloinen ympäristö.
- Villiyrttien kerääminen kuuluu jokamiehenoikeuksiin.
Tunnista vuohenputki
Itse en ole kasvi-/villiyrttiasiantuntija ja suosittelenkin kasvien tunnistamisessa käyttämään apuna luotettavia ammattilaisten tuottamia lähteitä. Parhaiten tunnistaminen onnistuu, kun apuna on useampia kuvalähteitä sekä kirjallisia kuvauksia kasvin rakenteesta ja erityispiirteistä.
Vuohenputken tunnistamisessa nyrkkisääntönä voi pitää lukua kolme. Nuori vuohenputki jakautuu kolmeen osaan ja jokaisessa osassa, eli lehdykässä, on kolme lehteä. Lehdyköissä lehtien määrä voi vaihdella kahdesta kolmeen, kuten alla olevasta kuvasta näkyy hyvin. Mikäli kasvi on jo kukintovaiheessa, ovat sen kukat valkoisia tai vihreänvalkoisia.
Kasvia kerätessä kannattaa katsella myös viereisiä kasveja ja sitä näyttävätkö ne vuohenputkilta. Vuohenputki ei kasva yksinään, vaan esiintyy yleisesti ottaen aika runsaana kasvupaikallaan. Kasvi viihtyy pihojen ja puutarhatonttien lisäksi purojen varsilla, joutomailla ja laitumilla.
Vuohenputkesta hyödynnetään kasvin maanpäälliset osat. Kasvi sisältää paljon c-vitamiinia ja rautaa. Vuohenputkea käytetäänkin usein pinaatin tavoin. Kansanlääketieteessä vuohenputkea on käytetty kihtilääkkeenä (hauteena) ja rauhoittavana rohtona.
Itselläni on kokemusta vuohenputkipeston lisäksi vuohenputken hyödyntämisestä ainakin piirakantäytteenä ja kuivattuna siemennäkkärissä.
Vuohenputkipesto - ohje
Vuohenputkipestoa tulee tällä ohjeella noin pari desilitraa.
Ainekset
8 dl vuohenputken nuoria lehtiä
1 dl oliiviöljyä
0,5 dl mantelirouhetta
50 g juustoraastetta (Emmental)
1-2 valkosipulinkynttä
suolaa ja pippuria
Valmistus
Huuhtele vuohenputket ja valuta ylimääräinen vesi pois. Itse jätän huuhdellut lehdet siivilään kuivamaan ja valmistan peston vasta, kun suurin osa vedestä on valunut pois. Salaattilingolla huuhdeltujen lehtien kuivumista voi edesauttaa.
Laita vuohenputket korkeareunaiseen astiaan ja lisää muut ainekset joukkoon.
Soseuta ainekset sauvasekoittimella tasaiseksi massaksi.
Säilytä vuohenputkipestoa jääkaapissa.
Teksti ja kuvat Johanna Nylund 2021
Lähteet/lue lisää: Luontoportti; Evira; Suomen Luonto
