Petäjäveden vanha kirkko

Persoonallista rakennushistoriaa!

Unescon maailmanperintökohteisiin lukeutuva Petäjäveden vanha kirkko on kaunistanut keskisuomalaista järvimaisemaa jo yli 250 vuotta.

Yli 10 000 vierailijaa vuodessa eivät voi olla väärässä. Petäjäveden vanha kirkko on kokemisen arvoinen paikka ja myös yksi Suomen seitsemästä maailmanperintökohteesta. Kirkkorakennus on vaikuttava näky sekä sisältä että ulkoa. Se, ettei tämä vanhimmilta osiltaan 1700-luvulta oleva kirkko ole koskaan palanut, on jo itsessään pieni ihme.

Nykyisin kirkon hoidosta huolehtii vuonna 2001 perustettu voittoa tavoittelematon säätiö, jonka tarkoituksena on kirkkorakennuksen ja sitä ympäröivien alueiden säilyttäminen ja suojeleminen. Työtä tehdään erilaisina projekteina sekä maksullisina opastuksina. Kirkossa vieraileminen kustansi kesällä 2021 seitsemän euroa, jonka maksoin mielelläni tukeakseni kirkon ylläpitoa.

Petäjäveden kirkon historiaa

Ajanpatinoimaa puuta, lukemattoman määrän askeleita kestäneet lattialankut, hiljaa lausuttujen rukousten vaimea kaiku ja voimalla laulettujen virsien tuntu. Mieleni tekisi koskea jokaista hirttä, penkkiä ja esinettä, joita kirkon seinät ovat vuosi satojen aikana suojanneet, mutta maltan mieleni. Sen sijaan keskityn ihastelemaan tummaa kirkkosalia, jonka aurinko valaisee päästessään sisälle ikkunoista ja vanhan sisäänkäynnin väljäksi käyneistä ovenpielistä.

Paikalla oleva opas tietää kertoa, että kaikki on alkuperäistä, mutta esimerkiksi tiettyjen ikkunalasien paikkoja on eri rakennusvaiheissa hieman muutettu. Kirkko onkin säilynyt ihmeen hyvin lähes alkuperäisessä asussaan. 1700-luvulla pystytettyjä seiniä ei ole vuorattu sakariston eteläseinää lukuun ottamatta ja sisätilat ovat pysyneet liki muuttumattomina jo 200 vuotta.

Yksityiskohdissa riittää ihmettelemistä. Varsinkin saarnastuolia koristavat enkelit ovat veikeän näköisiä ilmestyksiä. Millaisia ovat mahtaneet olla niiden tekijät?

Ensimmäinen rakennusvaihe 1763–1765

Kirkko on kirkonrakentajamestari Jaakko Klementinpoika Leppäsen johtaman työn tulos. Rakentamista varten ei odoteltu lupia tai piirustuksia Ruotsista, vaan paikallinen omatoimijuus määräsi täällä tahdin. Kirkko tarjoaakin vierailijoille yksilöllisen näkymän keskisuomalaisten talonpoikien rakentamisen taitoihin yli 200-vuoden taakse.

Ensimmäisenä rakennuskesänä valmistuivat kirkon lattiat ja seinät, sekä upea paanukatto, joka kohoaa jylhänä ja jyrkkänä kohti taivasta. Seuraavana vuonna rakennustyö keskittyi kirkon sisäosiin ja kolmantena vuotena kirkko sai ikkunat. Kirkon käsinveistetyissä hirsissä näkyvät yhä samat jäljet kuin niiden syntyhetkellä. Rakentamisessa on käytetty lamasalvostekniikkaa.

Kirkkoa laajennetaan 1800-luvulla

Vuonna 1821 kirkko laajeni kellotapulilla ja sen kirkkoon yhdistävällä käytävällä. Tällöin rakentajamestarin pesti oli annettu Jaakko Klementinpoika Leppäsen pojanpojalle Erkki Jaakonpoika Leppäselle. Laajennustöiden yhteydessä kirkon sisäänkäynti siirtyi nykyiselle paikalleen tapulin pohjoispuolelle ja samalla kirkon ikkunoita suurennettiin. Aiemmin mainittu ikkunalasien paikan vaihtuminen osuu niinikään 1800-luvun uudistusten aikaan, kun kirkon sisäosia sekä järjestystä uudistettiin.

Vuonna 1879, Petäjäveden vanha kirkko jäi kuitenkin pois käytöstä. Tuolloin Kirkkolahden vastarannalle rakennettiin uusi kirkko, jonka keltainen torni näkyy puiden takaa läheisen pysähdyspaikan parkkialueelle. Kirkot sijaitsevat vain muutamien satojen metrien päässä toisistaan.

hautausmaa on ollut toiminnassa vielä 2000-luvulla

Uuden kirkon rakentamisen myötä vanha kirkko oli tarkoitus purkaa, mutta jostain syystä nämä suunnitelmat jäivät toteutumatta. Hautausmaa jäi käyttöön ja kirkonkellot paikoilleen kellotapuliin. Mielenkiintoista on, että hautausmaa on ollut toiminnassa vielä 2000-luvulla. Vuosien 1729–2009 välillä kirkon hautausmaahan on haudattu yli 9000 vainajaa.

Suojelukohteeksi 1900-luvulla

1900-luvulla Petäjäveden vanha kirkko on saanut suojelukohteen statuksen. Rakennusmuistomerkkinä kirkkoa on hoidettu jo 1920-luvulta alkaen, 1900-luvun puolivälistä kirkon ylläpito siirtyi Museovirastolle ja 1990-luvulta lähtien myös kirkon ympäristöä on ryhdytty kohentamaan. Tänä päivänä kirkossa vierailee turisteja, siellä toimitetaan jumalanpalveluksia ja järjestetään konsertteja.

Vuonna 1994 kirkko valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon. Luetteloon pääseminen vaatii, että kulttuuriperintökohde on poikkeuksellisen merkittävä ihmisen luovuuden jälki, todiste olemassa olevasta tai kadonneesta kulttuurista. Kohde voi rakennuksen sijaan olla myös tapahtumaan, perinteisiin, aatteisiin, uskomuksiin tai uskontoihin liittyvä asia, tai taiteellinen tai kirjallinen teos. Vuonna 2021 maailmanperintökohteita on kaikkiaan 1154.

Petäjäveden vanhan kirkon kohdalla kirkon edustama pohjoismainen puuarkkitehtuuri sekä hirsirakentamisen perinteet ovat olleet niitä rakennustaiteellisia arvoja, joiden perusteella kirkko on valikoitunut luetteloon. Kirkossa näkyvät eurooppalaisen kirkkoarkkitehtuurin tyylipiirteet ja persoonallinen paikallinen tyyli. Lisäksi toiminnan siirtyminen uuteen kirkkoon 1800-luvun loppupuolella säästi rakennuksen teknisiltä uudistuksilta, kuten sähköltä ja lämmitysjärjestelmiltä.

Suojelutyö on aktiivista ja myös vierailijat kantavat vastuunsa. Nykyisin kirkon käytön kuluttamia lattioita suojataan jättämällä kengät ”eteiseen” tai laittamalla niiden päälle kankaiset suojapussit.

Petäjäveden vanha kirkko – Hyvä tietää!

Kirkko sijaitsee osoitteessa Vanhankirkontie 9, 41900 Petäjävesi. Parkkipaikkoja löytyy lyhyen matkan päästä Petäjäveden keskustan suuntaan.
Kirkko on auki vierailijoille kesäkaudella (kesä-elokuu) päivittäin.
Sisäänpääsy on maksullinen ja pääsylipputuloilla tuetaan kirkon hoitoa.
Tarjolla on myös opastuksia.
Talvisin kirkossa voi vierailla ennakkovarauksella.