Meinaatko aloittaa paaston?
Laskiaiseen kuuluvat laskiaispullat ja hernekeitto, mutta tiesitkö, että laskiainen liittyy pääsiäiseen ja laskiaisesta aloitetaan 40 päivän paasto.
Tänään on laskiaissunnuntai ja saa syödä laskiaispullaa mantelimassalla ja kermavaahdolla! Ihanaa! Laskiaissunnuntaita seuraa laskiaistiistai ja silloin saa lisää laskiaispullia ja käydään laskemassa mäkeä. Tietenkin, mutta miksi laskiaista oikeastaan vietetään? Pullan ja mäenlaskunko takia?
Laskiaisen nimen voisi kuvitella tulevan mäenlaskusta, joka yhä kuuluu laskiaiseen. Nimen alkuperästä ei ole kuitenkaan varmaa tietoa, mutta mäenlaskuun se tuskin liittyy. Kielitieteilijöillä on muutamia mahdollisia selityksiä sanalle. Yhden tulkinnan mukaan laskiaisen tarkoittaa tulevaan paastoon laskeutumisesta [laskeutua]. Paasto päättyy pääsiäisenä, eli paastosta pääsemisen aikana. Vaihtoehtoisesti laskiainen-sanan on tulkittu liittyvän laskea-sanaan, eli paastoajan päivien laskeminen alkaa laskiaisesta.
Laskiainen kristinuskossa
Laskiainen liittyy voimakkaasti kristinuskoon. Laskiaissunnuntaina kerrotaan Jeesuksen aloittaneen matkansa kohti Jerusalemia, kohti vangitsemistaan ja kuolemantuomiotaan. Laskiaissunnuntaista on seitsemän viikkoa pääsiäiseen, joka tunnetusti on merkittävien kristinuskon tapahtumien aikaa.
Laskiaissunnuntain jälkeen tulee varsinainen laskiaisen juhlapäivä, eli laskiaistiistai. Laskiaistiistaina syödään hyvin ja vietetään karnevaalia, joka meillä konkretisoituu pulkkamäkeen suuntaamisena. Täydellä vatsalla ja riemumielellä siirrytään tuhkakeskiviikon puolelle, jolloin 40 päivän paastoaika alkaa. Tuhkakeskiviikkona on aika osoittaa katumusta ja kokea parannus. Tästä päivä on saanut myös nimensä. Raamatussa säkkiin pukeutuminen ja tuhkan ripotteleminen päälle ovat symboloineet näitä asioita.
Aika harva enää tänä päivänä viettää keväällä paastonaikaa. Ortodoksisessa perinteessä ankaraa paastoa on vietetty Raja- ja Itä-Karjalassa aina ensimmäiseen maailmansotaan asti. Paastonaika koski koko väestöä ja lihansyönti päättyi laskiaista edeltävänä sunnuntaina, eli laskiaissunnuntaina, mutta maitotuotteiden syöminen oli luvallista.
Luterilaisessa perinteessä paasto ei välttämättä ole tarkoittanut tietyistä ruoka-aineista kieltäytymistä, kuten ortodoksisessa ja katolisessa kirkoissa. Muistan opinnoissani luennolla kuulleeni, että paaston aikaan olisi saanut syödä eläimiä, jotka elävät vesissä, kuten kaloja tai vaikkapa majavia.
Laskiainen kansanperinteessä
Kansanperinteessä laskiainen liittyy vahvasti naisten töihin ja toimiin, käsitöiden raaka-aineisiin, kuten pellavaan ja villaan, karjanhoitoon sekä pihapiirin hyötykasvien kylvöön.
Kehruut tuli saada valmiiksi pääsiäiseen mennessä, sillä kevään myötä ja valon lisääntyessä siirryttiin kehruusta kankaiden kudontaan. Käytännöllisen näkökulman lisäksi pääsiäisenä kehräämisen uskottiin tuottavan myös huonoa onnea. Karja ja rakennukset olivat vaarassa, jos pääsiäisenä vielä kehräsi. Rukit ja värttinät pitikin sitoa yhteen ja peitellä pitkävillaisilla kankailla, niin oli karja turvassa ja lampaiden villasta kasvoi hyvälaatuista.
Laskiaisena on perinteisesti saunottu jo päiväsaikaan ja illallinenkin syötiin, kun ilta vasta hämärsi. Laskiaisen ruoka on ollut ennen kaikkea rasvaista ja perunaa ei passannut taaskaan syödä, sillä siitä seurasi paiseita. Ruokaa piti olla niin runsaasti, ettei pöytä tyhjentynyt koko päivänä. Tämä oli lupaus runsaista ruokapöydistä koko loppuvuodelle.
Laskiaisesta alkavaan paastonaikaan liittyi ruokarajoitteiden lisäksi muitakin rajoitteita, joiden rikkomisen uskottiin tuovan huonoa onnea. Esimerkiksi kolinatöitä ei saanut tehdä, kuten jauhinkivellä kiertämistä. Hevosilla ei saanut olla kulkusia, eikä väki saanut pukeutua punaisiin tai raidallisiin vaatteisiin, eikä petoeläimiä saanut kutsua niiden oikeilla nimillä.
Mitä ilma laskiaissa, sitä päivä pääsiäissä.
Laskiaisen säästä on ennustettu myös tulevan kasvukauden vaiheita. Mikäli sää oli aurinkoinen, toisi se mukanaan myös hyvä viljasadon siinä missä lumituisku lakoaisi tulen viljasadon. Laskiaisena kannattaakin tarkkailla säätä yhä, vaikka viljaa ei viljelisikään. Laskiaisen sään uskottiin nimittäin kertovan sen, millainen sää olisi koko paaston ajan. ”Mitä ilma laskiaissa, sitä päivä pääsiäissä.” toivotaan siis kaunista ja aurinkoista ilmaa laskiaiseksi!
Hyvää laskiaista!
Teksti Johanna Nylund 2021.
Kuvat Johanna Nylundin kotialbumista.
Lähteet/lue lisää evl.fi; Kustaa Vilkuna Vuotuinen ajantieto, 1997, 20. painos, alkuperäinen teos 1950.
